Luku 2
Pyhän Hengen vuodattaminen
Kun helluntaipäivä (Juutalaiset viettivät helluntaijuhlaa 50 päivän kuluttua pääsiäisestä. Oli siis kulunut 50 päivää Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta.) oli tullut, he olivat kaikki yhdessä koolla.
2. Yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle,
4. ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
5. Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääviä miehiä, kaikista kansoista, mitä taivaan alla on.
6. Kun tämä ääni kuului, koolle tuli paljon väkeä, ja ihmiset joutuivat ymmälle, sillä kukin kuuli puhuttavan omaa kieltään.
7. He olivat hämmästyksissään ja sanoivat ihmetellen: "Eivätkö nuo kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
8. Kuinka me sitten kuulemme kukin omaa kieltämme, sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
9. Me parthialaiset, meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa, Kappadokiassa, Pontoksessa ja Aasiassa (Aasia tarkoittaa Uudessa testamentissa roomalaista Aasian maakuntaa, joka sijaitsi Vähän-Aasian länsiosassa.),
10. Frygiassa, Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Libyan alueella, me täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
11. kreetalaiset ja arabialaiset - me kaikki kuulemme heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suurista teoista."
12. He olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja he kyselivät toisiltaan: "Mitä tämä oikein on?"
13. Mutta jotkut sanoivat ivaten: "He ovat täynnä makeaa viiniä."
14. Pietarin puhe helluntaipäivänä
Silloin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Juutalaiset miehet ja te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tulkoon tämä teille tiettäväksi, kuulkaa mitä sanon:
15. Eivät nämä ole juovuksissa, niin kuin te luulette, onhan nyt vasta päivän kolmas tunti,
16. vaan tämä on sitä, mistä on puhuttu profeetta Jooelin kautta:
17. 'Viimeisinä päivinä on tapahtuva, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä ja vanhuksenne uneksivat unia.
18. Myös palvelijoitteni ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he profetoivat.
19. Minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita.
20. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja loistava.
21. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'
22. Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat! Jeesus Nasaretilainen oli mies, josta Jumala todisti teille voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala teki hänen kauttaan teidän keskuudessanne, niin kuin itse tiedätte.
23. Hänet Jumala antoi teidän käsiinne edeltäpäin tekemänsä päätöksen ja ennaltatietämisensä mukaisesti, ja hänet te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristiin ja tapoitte.
24. Mutta Jumala herätti hänet ja päästi hänet kuoleman tuskista. Eihän ollut edes mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan,
25. sillä Daavid sanoo hänestä:
'Minä näen alati edessäni Herran. Hän on minun oikealla puolellani-, etten horjahtaisi.
26. Sen tähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, myös ruumiini on lepäävä toivossa,
27. sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.
28. Sinä olet ilmoittanut minulle elämän tiet ja täytät minut ilolla kasvojesi edessä.'
29. Miehet, veljet! Kantaisästämme Daavidista voin teille varmasti sanoa, että hän on kuollut ja että hänet on haudattu. Onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.
30. Mutta koska Daavid oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,
31. hän ennalta nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta ja sanoi, että Kristusta ei hylätä tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu (kirjaimellisesti "näe katoavaisuutta").
32. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.
33. Koska hänet siis on korotettu Jumalan oikealle puolelle ja hän on saanut Isältä lupauksen Pyhästä Hengestä, hän on vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette.
34. Eihän Daavid noussut taivaisiin, sillä hän sanoo itse:
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu oikealle puolelleni,
35. kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'
36. Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt hänet Herraksi ja Kristukseksi, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
37. Tämän kuullessaan he saivat piston sydämeensä, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tehdä?"
38. Pietari vastasi: "Kääntykää, ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka ovat kaukana, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
40. Monilla muillakin sanoilla hän todisti vakuuttavasti, ja hän kehotti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä kierosta sukupolvesta."
41. Seurakunnan keskinäinen yhteys
Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.
42. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.
43. Jokaisen valtasi pelko, ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.
44. Kaikki uskovat olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä.
45. He myivät omaisuutensa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
46. Joka päivä he tulivat yksimielisesti koolle temppelialueelle, ja he mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemullisin ja vilpittömin sydämin.
47. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä (Toisten käsikirjoitusten mukaan "seurakunnan yhteyteen".) joka päivä niitä, jotka pelastuivat.