Luku 10. Kommentaari
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Ap.t. 10:1-48)
Enkeli ilmestyy Korneliukselle
1.Kesarea sijaitsee rannikolla, noin 100 km:n päässä Jerusalemista pohjoisluoteeseen hedelmällisen Saaronin tasangon pohjoispäässä. Kaupunkia kutsuttiin myös nimillä »merenrannan Kesarea» ja Cesarea Stratonos. Aikaisemmin paikalla oli ollut pieni kylä, jota Herodes Suuri sitten laajensi. Hän rakennutti sinne mm. suuren sataman. Juudean jouduttua Rooman valtaan tehtiin Kesareasta sen hallituskaupunki. Rooman maaherra asui siellä, ja siellä oli myös roomalaisten sotavoimien päämaja. Kesarea oli Palestiinan suurin pakanallinen kaupunki, jossa asui vain kourallinen juutalaisia. Sadanpäämiehellä eli kenturiolla oli komennossaan kuudesosa kohorttia eli kuudeskymmenesosa legioonaa, siis noin sata miestä.
2.Tämä mies oli ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan kaikkea, mitä hurskaalta juutalaiselta edellytettiin, lukuun ottamatta sitä, että häntä ei ollut ympärileikattu. Moni seikka muistuttaa Kapernaumin sadanpäämiehestä (Matt 8:5). Hän oli selvästikin luopunut roomalaisten monijumalaisesta uskonnosta ja rukoili ainoata tosi Jumalaa. Ilmausta Jumalaa pelkääväinen käytettiin pakanoista, jotka etsivät Jumalaa (vrt. 13:16,26; 17:4,17). Vaikka he eivät olleet ympärileikattuja, he voivat osallistua jumalanpalvelukseen synagoogassa. Täydellisesti juutalaiseen seurakuntaan ympärileikkauksen kautta siirtynyttä pakanaa sanottiin proselyytiksi, käännynnäiseksi. Koko hänen perhekuntansakin tarkoittaa kaikkia talossa asuvia. Korneliuksen uskonelämä oli siis niin aitoa, että hänellä oli voimakas hengellinen vaikutus palvelijoihinsakin (vrt. j. 7). Kornelius sanoo myöhemmin rukoilleensa tuolloin, että hänet johdatettaisiin totuuteen (j. 31). Hän antoi almuja varmastikin kaupungin köyhille juutalaisille.
3.Yhdeksäs hetki (klo 15, vrt. 3:1) oli päivän kolmas rukoushetki. Ilmeisesti Kornelius noudatti juutalaisten rukousaikoja.
4.Hänen pelästyksensä syynä oli odottamaton ja käsittämätön ilmestys (j. 30), mutta hänen kysymyksensä ei ensi kädessä ilmaise pelkoa. Hän oli valmis ottamaan vastaan käskyn ja noudattamaan sitä. Jumala ohjaa etsivää ihmistä omalla tavallaan, eikä työnnä luotaan yhtäkään, joka todella etsii vanhurskautta häneltä. Korneliuksen rukoukset olivat suitsutuksen tavoin kohonneet Jumalan eteen (vrt. Ilm 5:8), ja nyt niihin oli tulossa vastaus. Jakeista 36 ja 37 ilmenee, että hän oli jo kuullut jotakin Jeesuksesta. Mutta hän halusi kuulla lisää, j a juuri sitä hän pyysi rukouksessaan. Tässä mainitaan rukoukset ennen almuja (vrt. j. 2). Luukas puhuu ensin ulkonaisista asioista, kun taas enkeli aloittaa sisäisestä tilasta.
5.Enkeli ei itse julistanut hänelle pelastussanomaa, mutta ilmoitti kuka sen tekisi. Jumala tiesi, missä Pietari oli ja että tämä olisi valmis tähän tehtävään. Tästä päätellen enkelit voivat kyllä auttaa ihmisiä pääsemään yhteyteen elämän sanan julistajan kanssa, mutta heidän normaaleihin tehtäviinsä ei evankeliumin julistaminen kuulu. Näyn tarkoituksena ei selvästikään ollut pelästyttää eikä yllättää. Näky ei myöskään ollut mikään itsetarkoitus, vaan evankeliumin vastaanottamisen valmistelua.
6.Vrt.9:43. Joppe sijaitsi Välimeren rannalla. Oli luonnollista, että nahkuri asui meren rannalla, sillä hän tarvitsi työssään vettä, eikä hän saanut asua itse kaupungissa. Mies, joka oleskeli meren rannalla asuvan nahkurin luona, ei voinut inhimillisten mittojen mukaan olla merkittävä henkilö, mutta Kornelius ei kompastunut siihen. Eräs vanha rabbiini on lausunut: »Nahkureita täytyy olla, muuta mahdollisuutta ei ole, mutta voi sitä miestä, jonka täytyy olla nahkuri.»
7.Kornelius ei viivytellyt enkelin lähdettyä. Jakeessa 2 sanotaan, että koko hänen perhekuntansakin uskoi Jumalaan, ja hänellä näyttää olleen hengellinen yhteys myös komennossaan oleviin sotilaisiin. Suhteessaan palvelusväkeensä hän muistuttaa Aabrahamia (vrt. 1 Moos 18:19; 24:26-27). Epäilemättä sotamies lähetettiin mukaan kahden sananviejän ja sitten myös Pietarin turvaksi. Pietarin ollessa Lyddassa oli hänen luokseen tullut kaksi miestä kutsumaan hänet Joppeen (9:38). Nyt hänen piti lähteä Korneliuksen lähettiläiden mukana Joppesta Kesareaan.
8.Kornelius kertoi palvelijoilleen kaiken, mitä hänelle oli näyssä ilmoitettu. Heidän välillään vallitsi täydellinen luottamus. Hän olisi voinut antaa pelkän muodollisen käskyn, mutta hän halusi alaistensa olevan selvillä käskyn syystä. Näiden miesten piti siis mennä pyytämään juutalaista pakanan kotiin! Joppesta oli kerran lähetetty profeetta Joona saarnaamaan Niiniven pakanoille. Nyt piti Pietarin lähteä samasta paikasta Kesareassa olevien pakanoiden luo.
Pietarin näky
9.Kuudes hetki oli toinen juutalaisten rukoushetkistä. Rukoushetkiä oli kolme päivässä, ja sekä Kornelius että Pietari näyttävät noudattaneen niitä. Ensimmäinen oli kolmannella hetkellä, klo 9, toinen kuudennella hetkellä, klo 12, ja kolmas yhdeksännellä hetkellä, klo 15. Toinen rukoushetki oli kuitenkin sellaisena vuorokaudenaikana, jonka monet käyttivät nukkumiseen! Niin ei Pietari kuitenkaan tehnyt. Kornelius oli nähnyt enkelin edellisenä päivänä puolenpäivän aikaan. Hänen palvelijansa saapuivat Joppeen seuraavana päivänä juuri siihen aikaan, kun Pietari näki näkynsä. Vrt. jj. 23-24 ja 30.
10."Hurmos (ekstasis)" tarkoittaa olotilaa, jossa ihminen on haltioituneena. Samaa sanaa käytetään myös ymmällään olosta (esim. 3:10). Pietari sekä kuuli, näki että puhui hurmoskokemuksensa aikana. Oli kuin sielu olisi hetkeksi lähtenyt ruumiista ja keskittynyt vain hengellisiin asioihin.
11.Taivas avautui, sillä näky oli lähtöisin Jumalasta. Hänen senhetkinen ruumiillinen tilansa valmisti tietä juuri tuollaiselle kokemukselle. Hänen oli nälkä, hän ajatteli ruokaa ja sai yhtäkkiä nähdä paljon eläimiä. "Liinavaate (othonê)" merkitsee myös purjetta.
12.Samanlaisen eläinkunnan kolmijaon tapaamme 1 Moos 6:20:sta. Näky koskee koko eläinmaailmaa. Tosin kaloja ei mainita. Mooseksen laissa korostetaan voimakkaasti puhtaiden ja saastaisten eläinten välistä eroa (3 Moos 11; 5 Moos 14). Nähtävästi astia laskeutui aivan hänen eteensä, niin että hän näki kaiken ja olisi voinut tarttua mihin tahansa.
13.Sanan "nouse" ei välttämättä tarvitse merkitä sitä, että Pietari istui tai makasi. Se vain kuului käskyyn panna toimeksi.
14.Nälästään huolimatta Pietari torjui käskyn kauhistuneena. Astiassa oli sekä puhtaita että saastaisia eläimiä, mutta puhtaat olivat joutuneet kosketuksiin saastaisten kanssa. Pietaria käskettiin rikkomaan lakia! Jeesus oli kuitenkin jo aikaisemmin puhunut aivan samasta asiasta Pietarin kuullen (Matt 15:10-20).
15.Pietari luuli kaiken saastuneen sen vuoksi, että astiassa oli myös saastaisia eläimiä, mutta Herra nuhteli häntä väärästä asenteesta. Sanalla "puhdistanut" ei tässä ole mitään tekemistä moraalisen puhtauden kanssa. Jumala haluaa korostaa sitä, että koko ihmiskunta on samanarvoinen juutalaisten kanssa. Sen tähden evankeliumia on julistettava kaikille, eikä ihmisen jonkin Jumalan käskyn kuullessaan tarvitse pelätä, että asiassa on jotakin sopimatonta tai mieletöntä. Luonnollisesti on syytä varoa myös päinvastaisella taholla piilevää vaaraa. Vaikka »kaikki on puhdasta puhtaille» (Tiit 1:15), Jumala on kuitenkin asettanut moraalilaissaan selvät rajat. Valoa ei saa sanoa pimeydeksi eikä pimeyttä valoksi.
16.Usein Jumalan täytyy toistaa ilmoituksensa, että hänen palvelijansa käsittäisivät sen. Sitä paitsi ilmestyksen kautta opetettu uusi periaate oli niin tärkeä, ettei mitään saanut käsittää väärin. Pietari tunsi Jumalan äänen, mutta oli haluton tottelemaan, koska käsky oli ristiriidassa hänen omien käsitystensä ja ennakkoluulojensa kanssa.
Pietari kutsutaan Kesareaan
17.Pietari ei tiennyt mitä tehdä. Hän ymmärsi Jumalalla olevan jotakin poikkeuksellista sanottavaa, mutta ei käsittänyt mitä se oli. Hän oli hyvän aikaa ymmällä (j. 19). Kun Pietari oli nähnyt näkynsä, olivat Korneliuksen lähettämät miehetkin portilla. Tulevat tapahtumat olivat ilmestyksen paras selitys. Nämä miehetkin auttoivat osaltaan epätietoista apostolia ymmärtämään ilmestyksen merkitystä. Sisäiset kehotukset ja ulkonaiset tapahtumat esiintyvät toisinaan samanaikaisesti, jotta Jumalan palvelija ymmärtäisi Jumalan tahdon. Sanansaattajien tulo auttoi ymmärtämään näkyä, mutta sen selitys ei jäänyt ulkoisten olosuhteiden varaan, sillä Pietaria johti Pyhä Henki (j. 19).
18.Korneliuksen sanansaattajat tiedustelivat kovaäänisesti, majailiko talossa eräs Simon Pietari. He eivät menneet suoraan sisään kenties siksi, että he eivät pakanoina halunneet »saastuttaa» juutalaista kotia. Lisäksi sisäänkäynti oli luultavasti suljettu raskaalla portilla, josta päästiin sisäpihaan. Portissa oli usein luukku, josta portinvartija tai talon asukkaat saattoivat tarkastella sisäänpyrkijöitä. "Majailla (ksenidzè)", 'asua vieraana', myös 'osoittaa vieraanvaraisuutta' (10:23).
19.Pietari ei kuullut miesten ääntä, vaan Pyhä Henki ilmoitti heidän etsivän häntä. Tämä tapahtui juuri hänen miettiessään, mitä hänen näkemänsä merkillinen näky mahtoi merkitä. Henki puhui hänelle suoraan, ettei hänelle jäisi epäilyksen häivääkään - edes huomattuaan miesten olevan pakanoita. Eräiden käsikirjoitusten mukaan Pyhä Henki ilmoitti miehiä olleen kolme.
20.Jumala johdatti koko ajan Pietaria, hänen tarvitsi vain kulkea mukana. Pyhä Henki otti vastuun siitä, mitä tapahtui, ja ajoitti miesten tulon samaan aikaan näyn kanssa, jonka merkitystä Pietari yhä pohdiskeli. Kolme ympärileikkaamatonta ja juutalaisen ajattelutavan mukaan saastaista pakanaa olivat vastaus niihin kysymyksiin, jotka ilmestys oli Pietarissa herättänyt. Pyhä Henki ohjasi Pietarin ajatukset ja Korneliuksen lähettämät miehet yhteen. Ne kohtasivat toisensa suunnilleen samalla tavoin kuin kaksi työryhmää, jotka kaivavat tunnelia kumpikin omasta suunnastaan.
21.Vasta vuosien kuluttua Pietari omaksui kokonaan sen, mitä oli nähnyt ja kuullut Simonin talon katolla Joppessa. Mutta hän alkoi kuitenkin soveltaa periaatetta käytäntöön jo samana päivänä. Sanansaattajat hämmästelivät varmasti sitä, että Pietari itse tuli vastaamaan heidän huutoihinsa. Pyhä Henki ei ollut ilmaissut Pietarille miesten asiaa, vaan ainoastaan sen että he olivat tulleet. Heidän tulonsa syyn hän saisi kuulla suoraan heiltä. Hän oli juuri saanut kaksi jumalallista ilmestystä, mutta hänen oli tunnustettava, ettei tiennyt, miksi he olivat tulleet.
22.Korneliusta luonnehtivilla sanoilla on erityistä painoa, sillä tässä puhuvat palvelijat isännästään. On ilmeistä, että Korneliuksen suuressa taloudessa vallitsi molemminpuolinen kunnioitus ja rakkaus. Miehet perustelivat pyyntöään mainitsemalla Korneliuksen hurskauden ja hyvän maineen sekä sen, että enkeli oli ilmestynyt hänelle. Selvisi heti, ettei Kornelius ollut juutalainen, ja siksi he korostivat, että "koko Juudan kansa todistaa hyvää" heidän herrastaan. Pietaria pyydettiin Korneliuksen luo siksi että tämä tunsi tarvitsevansa opetusta. Pietaria ei kutsuttu tekemään ihmeitä, vaan julistamaan Herran sanaa.
23.Sanansaattajat saapuivat Joppeen lähtöään seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan (vrt. j. 9) ja Pietari pyysi heidät vieraakseen. Oli liian myöhäistä lähteä paluumatkalle enää samana päivänä. Takaisin Kesareaa kohti lähdettiin vasta seuraavana päivänä ja perille saavuttiin neljäntenä päivänä matkan alusta lukien (j. 30). Apt 11:12:n mukaan Pietarin kanssa lähti Joppesta kuusi »veljeä». Nämä Joppen seurakuntaan kuuluvat juutalaiskristityt olivat mukana todistajina ja neuvonantajina (j. 45-47).
Pietari Korneliuksen kodissa
24.Kornelius oli odottanut heidän tulevan juuri sinä päivänä ja oli kutsunut sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä juhlahetkeen. Heitä ei lähetetty hakemaan vasta Pietarin tultua. Tämä osoittaa, että Kornelius uskoi siihen mitä oli itse kokenut ja että hän uskoi heidän saavan kokea vielä enemmän. Kornelius ei halunnut saada hengellistä siunausta vain itselleen. Hän ja koko hänen perhekuntansa pelkäsivät Jumalaa (j. 2), ja oli luonnollista, että hän halusi jakaa tulevat siunaukset ystäviensä kanssa. Se, joka jakaa hengelliset siunaukset muiden kanssa, saa itse vain lisää siunauksia.
25.Pietari oli Jumalan lähettiläs, eikä roomalainen upseeri Kornelius epäröinyt osoittaa sellaiselle miehelle hänen mielestään kuuluvaa kunnioitusta. Mutta Pietari ei suostunut sellaiseen hetkeksikään (j. 26). Pietari oli itsekin kerran heittäytynyt samalla tavalla Jeesuksen eteen (Luuk 5:8). Tämä ensimmäinen kohtaaminen tapahtui talon ulkopuolella, sisäänkäynnin lähellä (j. 27).
26.Pietarin tunnustettua olevansa syntinen hänet oli asetettu Jeesuksen palvelukseen (Luuk 5:8-10). Täällä Korneliuksen talossa hän saisi suuren »kalansaaliin», ja hän muistutti Korneliusta siitä, että hän oli vain tavallinen ihminen. Oli kuin hän olisi tahtonut sanoa, ettei hän ollut enkeli kuten edellinen sanantuoja (j. 3). Pietari kieltäytyi asettumasta palvonnan kohteeksi, ja samoin myöhemmin Paavalikin kauhistui, kun hänelle haluttiin uhrata (14:13-15). Molemmat tiesivät olevansa vain Jeesuksen Kristuksen orjia.
27."Puhellen" saattaa viitata siihen, että he olivat keskustelleet melko pitkään talon ulkopuolella, mutta he eivät olleet vielä päässeet tapaamisen varsinaiseen syyhyn. Pietarille ei näytä olleen vaikeaa astua pakanan taloon. Hän menee vasta nyt sisälle taloon (vrt. j. 25). Paikalla oli innokas joukko, joka odotti saadakseen kuulla Pietarin selittävän Korneliuksen näyn. Pietari yllättyi varmasti tavatessaan niin suuren joukon koolla.
28.Tilanne oli Pietarille niin vieras, että hänestä oli välttämätöntä antaa jonkinlainen selitys. Hän puhuu tahdikkaasti "vierasheimoisista" ja välttää halventavien sanakäänteiden käyttämistä. Myöhemmin selviää, että juutalaiskristittyjen mielestä pahinta, mitä juutalainen pakanan talossa voi tehdä, on aterioida tämän kanssa (11:3). Pietari puhui kaikille paikalle kokoontuneille, ei ainoastaan Korneliukselle, sillä kaikilla kuulijoilla oli sama halu. Pietari ei vielä nähnyt kaikkea Mestarinsa silmin, mutta Jumala opetti häntä koko ajan ja hän suostui opetettavaksi.
29.Korneliuksen palvelijoilta hän oli saanut tietää kutsun tärkeimmän syyn, mutta hän halusi vielä kuulla sen kuulijoilta itseltään. Hän tahtoi tietää täsmälleen, mitä he odottivat häneltä. Sanansaattajien lähettämisestä, kokoontuneesta suuresta joukosta ja tietenkin Herran antamista ilmestyksistä saattoi päätellä, että he odottivat jotakin.
30.Kornelius toisti vastauksessaan sen, mitä sanansaattajat olivat kertoneet, mutta yksityiskohtaisemmin. Sillä, joka haluaa olla yhteydessä Jumalaan, on oltava rukouspaikka ja hänen tulee käyttää sitä usein. Tässä talossa eivät rukoukset, paasto tai almujen antaminen olleet kuolleita lain tekoja, vaan ne kaikki kuuluivat vilpittömään ja aitoon jumalanpalvelukseen.
31.Sekä rukoukset että almut olivat nousseet Jumalan eteen (j. 4). Jumala ei ainoastaan kuule, mitä me rukouksissamme sanomme, vaan hän myös näkee mitä me annamme. Kumpikaan näistä ei sinänsä voi tuottaa pelastusta, mutta Jumalalta ne eivät jää huomaamatta. Sana "rukouksesi" on tässä yksikössä ja viittaa juuri tähän tilanteeseen, mutta ajatus sisältänee kaikki hänen rukouksensa (ks. j. 4; vrt. myös Luuk 1:13).
32.Enkeli neuvoi hänet ihmisen, sanan julistajan, luo. Korneliusta ei lähetetty Pietarin luo, vaan Pietari Korneliuksen luo. Tämä muistuttaa siitä, että evankeliumi on julistettava pakanoille siellä, missä he ovat. Sana "niin", oikeastaan 'sen tähden', korostaa, että käsky lähettää noutamaan Pietaria oli seuraus Korneliuksen rukouksen kuulemisesta.
33.Kornelius oli täysin vakuuttunut siitä, että Jumala, joka oli johdattanut Pietarin hänen luokseen, ohjaisi tämän myös julistamaan oikeat asiat. Hän ei kenties ollut täysin selvillä siitä, miten merkittävän askelen Pietari oli ottanut astuessaan pakanan kotiin. Enkeli oli antanut Korneliukselle käskyn, mutta tällä oli ollut mahdollisuus joko totella tai kieltäytyä tottelemasta. Nämä Korneliuksen sanat pitäisi voida kirjoittaa jokaiseen saarnatuoliin ja jokaiseen kirkkoon.
Pietarin saarna Korneliuksen luona
34.Pietari oli epäilemättä ennenkin tiennyt, ettei Jumala tee erotusta ihmisten välillä, mutta vasta nyt hän tajusi sen käytännössä. Hänelle ei ollut aikaisemmin selvinnyt, että pakanat voivat päästä Jumalan valtakuntaan ilman ympärileikkausta. "Käsittää (katalambanè)" on voimakas verbi, joka on käännetty myös 'saavuttaa' (esim. 1 Kor 9:24) ja 'saada valtaansa' (Joh 12:35). Vrt. myös Joh 1:5. "Niin Pietari avasi suunsa" on juhlallinen sanonta, joka korostaa tilanteen tärkeyttä.
35.Pietari julistaa Jumalan rakkautta kaikkia kansoja kohtaan. Tämän rakkauden ilmausta on se, että Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan (1 Tim 2:4; 2 Piet 3:9). Apostoli ei aseta samalle tasolle kaikkia uskontoja vaan kaikki kansat. Jumala ei ole lahkohenkinen eikä puolueellinen. Hänen tahtoonsa ei kuulu pelastaa vain juutalaisia, vaan ovi on avoinna kaikille, jotka kaipaavat häntä ja ottavat vastaan hänen tarjoamansa pelastuksen.
36."Sen sanan" - kysymys on tässä koko pelastussanomasta. "Logos" voi merkitä myös oppi (esim. 18:15). Pietarin puhe on tiivistelmä Jeesuksen toiminnasta ja pelastustyöstä. Israelilaiset olivat saaneet lupaukset Messiaasta, joka sitten vietti maanpäällisen elämänsä heidän keskuudessaan. Tähän asti häntä oli julistettu Israelille, mutta hän on "kaikkien Herra". Näihin sanoihin sisältyy koko pakanamaailma. "Rauha" oli merkittävä sana enkelien ilmoittaessa Jeesuksen syntymästä (Luuk 2:14), ja se ilmaisee lyhyesti, mitä pelastuksella on annettavana ihmiselle (vrt. Joh 14:27; Room 5:1).
37.Sanoma Jeesuksesta ei ollut heille vieras. He olivat kuulleet sen aikaisemminkin. Luukas oli jo ennenkin kirjoittanut siitä, että tämä sanoma oli lähtenyt liikkeelle Galileasta (Luuk 4:14,37). "Galilea" ei ole kaukana Kesareasta, ja Pietari mainitsee sen todennäköisesti juuri siitä syystä. Jeesuksen ihmeet eivät kuitenkaan olleet mihinkään paikkaan sidottuja. Hän teki ihmeitä kaikkialla. Hänen pelastustekojaan oli myös julistettava kaikkialla.
38.Jeesuksen toiminta ja hänen ihmetekonsa olivat tunnettuja koko maassa. Mutta alkuvaihetta, hänen voitelemistaan Pyhällä Hengellä ja voimalla kasteen yhteydessä, ei tunnettu yhtä hyvin. Jeesus oli Hengellä voideltu koko maanpäällisen elämänsä ajan mutta on mahdollista, että Pietarin mielessä on tässä erityisesti hänen kasteensa. (Ks. Luuk 3:22; 4:18) Voideltuna oleminen tarkoittaa samaa kuin olla vihkiytynyt tai erotettu johonkin tehtävään. Jeesus ei saanut Henkeä mitalla (Joh 3:34); Jumala ei kitsastele antaessaan Henkeään. "Jeesus Nasaretilainen" on sanonta, joka esittelee Jeesuksen ihmisenä. Hän, joka oli Vapahtaja, tuli meidän elinehtojemme alaiseksi. Syntinen kääntyy hädässään juuri Jeesus Nasaretilaisen puoleen (Hebr 2:17-18).
39.Sanalla "me" Pietari tarkoittaa luultavasti lähinnä itseään ja muita apostoleja, mutta voidaan ajatella hänen lukevan siihen myös mukanaan olleet kuusi veljeä (11:12). Koska kuulijat tiesivät jo jotakin Jeesuksesta, Pietari saattoi rajoittua kertomaan vain olennaisen. Pietari oli silminnäkijä, kun taas he eivät olleet omin silmin nähneet tapahtumia. He eivät myöskään tienneet pelastustyön olevan kaikkia varten, mutta nyt hän saattoi ilmoittaa sen heille.
40.Apostolien teoissa mainitaan "kolmas päivä" ainoastaan tässä, mutta evankeliumissaan Luukas käyttää tätä ilmausta kuusi kertaa. Jeesuksen ylösnousemuksesta ei ollut epäilystäkään. Hän oli ollut haudassa niin kauan, ettei hänen kuolemaansa voi epäillä, ja noustuaan ylös hän oli näyttäytynyt monille, jotka olivat yhä elossa (ks. 1 Kor 15:3-8).
41.Jeesus ei näyttäytynyt koko maailmalle eikä edes koko Israelin kansalle ylösnousemuksensa jälkeen. Sellaiset ihmiset, jotka olivat mahdollisesti nähneet hänet ja kuulleet häntä mutta eivät kuitenkaan olleet uskoneet häneen, eivät olleet kelvollisia todistamaan hänen ylösnousemuksestaan. Maailma näki Jeesuksen viimeisen kerran hänen riippuessaan ristillä. Sen ajan, minkä hän ylösnousemuksensa jälkeen viipyi maan päällä, hän käytti opetuslastensa opettamiseen. Huomautus siitä, että hän söi ja joi, on hyvin tärkeä. Se oli hänen ruumiillisen ylösnousemuksensa voimakkaimpia todisteita. Ks. Luuk 24:38-43.
42.Jeesuksen käskyn voi lukea mm. Matt 28:19:sta ja Apt 1:8:sta. Tässä ja seuraavassa jakeessa Pietari korostaa sekä evankeliumin julistajan että kuulijan vastuuta. Hän ei puhunut vain siksi, että oli nähnyt näkyjä, vaan koska Jeesus oli käskenyt hänen julistaa. "Saarnata" eli 'julistaa' "(kêryssè)" merkitsee jonkin asian julistamista yhtä selvästi ja kuuluvasti kuin airut. Airut ilmoittaa jotakin tärkeätä ja virallista, mikä kaikkien on kuultava. Hän kuuluttaa vain sen, mitä hänen on käsketty sanoa. Se on myös julistajan tehtävä. Herra vahvistaa ainoastaan oman sanansa saarnan (vrt. Jer 23:28 ss.).
43.Pietari oli puhunut samaan tapaan helluntaipäivänä (2:38), mutta nyt hän oli käsittänyt, ettei pakanoiden tarvinnut tulla juutalaisiksi voidakseen kokea pelastuksen. He eivät saaneet syntejään anteeksi noudattamalla Mooseksen lakia eivätkä ympärileikkauksen tähden vaan uskomalla Jeesukseen. Jeesus Kristus on koko Raamatun elävä keskus (vrt. Luuk 24:27). Siksi myös kaikki profeetat todistavat hänestä joko suoraan tai välillisesti. Tässäkin pakanoiden kokouksessa apostolin todistus liittyy Vanhan testamentin profeetalliseen sanaan. Tämä oli valtava uutinen Korneliukselle ja hänen ystävilleen, vaikka onkin mahdollista, että he tiesivät jo ennestään jotakin profeettojen lupauksista.
Pakanat saavat Pyhän Hengen
44.Pietari on voinut puhua paljon enemmän kuin tässä kerrotaan, mutta kun hän pääsi syntien anteeksiantamiseen, lankesi Pyhä Henki kuulijoiden ylle. Vaikuttaa siltä, että hänellä olisi ollut enemmänkin sanottavaa mutta että hän ei päässyt pidemmälle, koska Henki keskeytti hänet. Pyhän Hengen langettua heidän ylleen he puhuivat kielillä (j. 46). Pietari oli myöhemmin itse sitä mieltä, että tämä ja helluntaipäivän kokemukset olivat rinnakkaistapahtumia. Hän kertoi lisäksi, että kun hän »rupesi puhumaan», Pyhä Henki tuli heidän päällensä, mikä osoittaa hänen aikoneen puhua enemmän (ks.11:15-17). Henki ei tullut ihmisen välityksellä. Kukaan ei edes laskenut käsiään niiden ylle, jotka saivat Pyhän Hengen. Nyt olivat Pyhän Hengen vastaanottaneet juutalaiset (2:4), samarialaiset (8:17) ja tässä pakanat. Vrt. Jooel 2:28.
45.Nämä ympärileikatut uskovat olivat ne kuusi miestä, jotka olivat tulleet Pietarin mukana Joppesta. He ymmärsivät tapahtuman merkityksen, mutta hämmästyivät sitä. Pietari sen sijaan ei yllättynyt. Näky oli valmistanut häntä tähän mutta hänen matkatoverinsa eivät olleet saaneet samanlaista valmennusta. Kun Pietarilta myöhemmin kyseltiin näistä asioista, hänen matkatoverinsa saattoivat todistaa, mitä oli tapahtunut.
46."Kielillä puhuminen" ja "Jumalan ylistäminen" olivat kiistattomia todisteita siitä, että he olivat ottaneet vastaan Pyhän Hengen. Jos heissä olisi tapahtunut ainoastaan sisäisiä muutoksia, olisi saattanut syntyä epäilyksiä siitä, oliko työn tehnyt todella Pyhä Henki. Mutta tässä tapauksessa ei ollut mitään syytä epäillä. Kielillä puhumisen ja ylistyksenhän oli saanut aikaan selkeä Kristuksen julistaminen.
47.Pietari muotoilee sanansa kysymykseksi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää ..." Tämä osoittaa hänen osanneen odottaa vastaväitteitä pakanoiden kastamisen johdosta. Samanaikaisesti hänen haastava kysymyksensä korostaa, ettei kukaan voi esittää oikeutettua vastalausetta. Kun kerran Jumala osoitti hyväksyvänsä heidän kääntymyksensä huolimatta siitä, että he olivat pakanoita, ei kukaan voinut kieltää heitä myöskään ottamasta kastetta.
48.Sanontatavasta voidaan päätellä, ettei Pietari itse kastanut heitä. Kukaan ei vastustanut toimitusta. Se, että he pyysivät Pietaria jäämään luokseen muutamaksi päiväksi, osoittaa, että he halusivat lisää opetusta siitä Herrasta, jonka nimeen heidät nyt oli kastettu. Kastaminen "Jeesuksen Kristuksen nimeen" ei merkitse sitä, että heitä ei kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen (Matt 28:19). Mutta se osoittaa, että tärkeimpänä pidettiin Jeesuksen nimeä. Siihen nimeen sisältyy myös Isä, joka oli voidellut hänet, ja Henki, jolla hänet oli voideltu (4:27; 10:38).