Luku 23
Paavali puolustautuu
Paavali kiinnitti katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet! Tähän päivään asti minä olen elänyt Jumalan edessä omatunto täysin puhtaana."
2. Silloin ylipappi Ananias käski vieressä seisovia lyömään häntä suulle.
3. Paavali sanoi hänelle: "Jumala lyö sinua, sinä valkoiseksi kalkittu seinä! Sinä istut tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua!"
4. Ne, jotka seisoivat vieressä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylipappia?"
5. Paavali vastasi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylipappi. Onhan kirjoitettu: 'Kansasi johtajaa älä solvaa.'"
6. Koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, hän huusi neuvoston edessä: "Miehet, veljet! Minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen. Toivon ja kuolleiden ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana."
7. Tuskin hän oli tämän sanonut, kun fariseusten ja saddukeusten kesken nousi riita, ja joukko jakaantui.
8. Saddukeukset näet sanovat, ettei ole ylösnousemusta, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat nämä kaikki.
9. Huuto vain koveni, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten ryhmästä nousivat väittelemään kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä tästä miehestä mitään pahaa. Jospa henki tai enkeli on puhunut hänelle."
10. Kun riita yhä kiihtyi, komentaja pelkäsi, että he repisivät Paavalin kappaleiksi. Hän käski sotilaiden mennä ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä kasarmiin.
11. Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin luona ja sanoi: "Ole rohkealla mielellä, sillä niin kuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin pitää sinun todistaa minusta myös Roomassa."
12. Salaliitto Paavalin surmaamiseksi
Päivän valjettua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennen kuin ovat tappaneet Paavalin.
13. Tämän valaliiton teki yli neljäkymmentä miestä.
14. He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Olemme kirouksen uhalla vannoneet, ettemme pane mitään suuhumme, ennen kuin olemme tappaneet Paavalin.
15. Pyytäkää te siis nyt yhdessä neuvoston kanssa komentajalta, että hän toisi Paavalin alas luoksenne, ikään kuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Me olemme valmiina tappamaan hänet, ennen kuin hän pääsee perille."
16. Mutta Paavalin sisarenpoika sai kuulla väijytyksestä. Hän saapui kasarmille, meni sisään ja ilmoitti asian Paavalille.
17. Paavali kutsui luokseen yhden sadanpäälliköistä ja sanoi: "Vie tämä nuori mies komentajan luo. Hänellä on komentajalle jotakin ilmoitettavaa."
18. Sadanpäällikkö otti hänet mukaansa, vei komentajan luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan tämän nuoren miehen sinun luoksesi. Hänellä on jotakin puhuttavaa sinulle."
19. Komentaja tarttui hänen käteensä, vei hänet syrjään ja kysyi: "Mitä ilmoitettavaa sinulla on minulle?"
20. Hän vastasi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että veisit Paavalin huomenna alas neuvostoon, aivan kuin aikoisivat vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.
21. Älä kuitenkaan suostu siihen, sillä yli neljäkymmentä miestä heidän joukostaan on väijyksissä. He ovat vannoneet, etteivät syö eivätkä juo, ennen kuin ovat tappaneet hänet. Nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi."
22. Komentaja päästi nuoren miehen menemään sanottuaan hänelle: "Älä kerro kenellekään, että olet paljastanut tämän minulle."
23. Paavali lähetetään maaherra Feeliksin luo
Sitten komentaja kutsui luokseen kaksi sadanpäällikköä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta tunnista lähtien kaksisataa jalkaväen sotilasta, seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä valmiina lähtemään Kesareaan.
24. Varatkaa ratsuja ja pankaa Paavali ratsun selkään, jotta voisitte viedä hänet turvallisesti maaherra Feeliksin luo."
25. Ja hän kirjoitti seuraavanlaisen kirjeen:
26. "Klaudius Lysias tervehtii korkea-arvoista maaherra Feeliksiä.
27. Tämän miehen juutalaiset ottivat kiinni ja aikoivat tappaa. Silloin minä tulin paikalle sotilaiden kanssa ja pelastin hänet, kun sain tietää, että hän on Rooman kansalainen.
28. Koska tahdoin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostoonsa.
29. Huomasin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä. Mitään sellaista syytöstä ei ollut, josta hän ansaitsisi kuoleman tai kahleet.
30. Koska minulle on kuitenkin tehty ilmianto, että miestä vastaan on tekeillä salajuoni, lähetän hänet nyt heti sinun luoksesi. Olen myös kehottanut hänen syyttäjiään sanomaan sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi."
31. Saamansa käskyn mukaisesti sotilaat ottivat Paavalin mukaansa ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.
32. Seuraavana päivänä he jättivät ratsumiehet jatkamaan matkaa hänen kanssaan ja palasivat kasarmiin.
33. Saavuttuaan Kesareaan ratsumiehet antoivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.
34. Kun maaherra oli lukenut kirjeen, hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli. Saatuaan tietää, että Paavali oli Kilikiasta,
35. hän sanoi: "Minä kuulustelen sinua sitten kun myös
syyttäjäsi saapuvat paikalle." Ja hän käski vartioida Paavalia Herodeksen
linnassa.